Joku saatanan mulkero murtautu miun himaan viikko sitte. Ikkunan oli saanu väännettyä jollain työkalulla auki, kävi inessä pelottelemassa kissoja ja penkomassa tavaroita. Vajaan pullon vodkaa vei jääkaapista, ei muuta. En ole enää aikoihin pitäny mitään tärkeetä tai arvokasta voroille kelpaavaa himassa, eli saalista ei miun huusholliin murtautumisesta kenellekään kerry.
Vitutti tietysti suunnattomasti, pää meinas räjähtää totaalisesti. Tää oli jo kolmas kerta kun on huusholliin murtauduttu joten miulla meni kuppi nurin ihan täysin. Riittää että kotonaan saa pelätä että tulee maanjäristys ja jo ennestään halkeilleet seinät lopultakin kaatuu päälle, en tarvis siihen lisäks tätä, että saa olla pelko persessä että joku tulee ikkunasta sisään. Kotona pitäs pystyä olemaan ilman että koko ajan pitää olla vähän varpasillaan. Kotona pitäs pystyä nukkumaan ilman että on valot päällä ja vasara kädessä. Kotona pitäs pystyä säilyttämään omaisuuttaan ilman että joku vitun kräkkiä vetävä limanuljaska käy vuosittain kattomassa että oisko mitään rahaks muutettavaa.
Kun kämppä on lisäks ollu jo pitkään remontin tarpeessa, sekä maanjäristyksen jäljiltä, että muutenkin, eikä huushollin omistajalla oo näyttäny olevan järjetöntä hinkua korjata yhtään mitään, ni eiköhän tää ollu tässä. Lisäks vuokra alko kirvelemään, kämpän kunnon huomioonottaen ja varsinkin ottaen huomioon sen, että olen ihan saatanan persauki.
Täten: Viis vuotta ja 8 kuukautta olen tuossa kämpässä asunu mutta nyt muutan poies tällä viikolla.
Ongelma täällä on se, että ei ole juurikaan huusholleja tarjolla. Lisäks miulla on tarkat vaatimukset uuen himan sijainnista, enkä tästä asiasta tingi milliäkään: keskustaan päin en lähe kirveelläkään, täällä pohjosessa haluan pysyä. Ja tällä suunnalla ei ole sitäkään vähää kämppiä tarjolla kun mitä tuolla muualla on. Ja sen oman pienen minimökin rakennus on edelleen kädenvääntövaiheessa enkä sille asialle voi mitään muuta kun ootella että vihreä valo jossain vaiheessa tulee.
Jos sijainti on asia josta en tingi, niin sitten on tingittävä muista asioista ja puntaroitava mikä on tärkeää ja mikä ei. Tarvinko todellakin keittiötä jos nykysin keitän nuudelia max kerran viikossa? Tarvinko telkkaria ja satelliittikanavia, kun maailma on täynnä kirjoja ja TV-sarjat voi ladata netistäkin? En tarvi.
Ja kas, kun tiedotin että kämppään on TAAS murtauduttu, niin Lutwalasta tuli heti viestiä että muutahan tänne meille, on turvallisempaa kun heillä on henkilökuntaa ja enemmän elämää ympärillä koko ajan. Pähkäilin asiaa aika tavalla, erityisesti siks, että Lutwalassa on todellakin elämää. Eläimet jees mutta siellä asuu myös ihmisiä. Vaatii sosiaalisuutta, aprikoin. Onneks tähänki löyty ratkasu: Epäsosiaalisuusbungalowi pihan perältä, mahollisimman kaukana kaikesta äksönistä. Asia selvä, otan tämän.
Toki naapurissa on muitakin bungaloweja ja niissä satunnaisesti asiakkaita asumassa, mutta ehkä sen kestää. Päiväthän olen kissakaupalla ja illat kaljoilla, että en ole hengaamassa huudeilla kovin paljon.
Uudessa himassa on makkari ja kylppäri ja pieni terde. Ilmastointi on ja jotenkuten lämmintä vettä suihkussa. Huone on riittävän kokonen, jotta sinne mahtuu miun pari huonekaluakin ja - tärkeintä - jääkaappi. Keittiötä ei ole, mutta löytyy yhteiskeittiö misä voi käyä nuudelit keittämässä jos tarvii.
Parasta tässä on tietysti se, että Lutwalassa on paljon eläimiä ja pääsee hengaamaan vuohien kanssa vaikka joka päivä. Myös miun kissakatras on tervetullut, mikäli mirrit haluaa huudeille asettua. Koitan toki muuttaa kaikki omat kissani, mutta luulen että osa on kiintyneempi nykysiin huudiloihin kuin minuun, eli katotaan mitä käy. Hienoa on myös, että kuukausivuokra on vähemmän kun nykysessä murjussa, plus ei tarvi maksaa vuokran lisäks sähköä tai vettä tai kaasua. Ja siellä on generaattori sähkökatkojen varalta.
Ei myöskään haittaa, että Lutwala sijaitsee rannalla, siellä on kolme uima-allasta sekä baari. Kelpaa kyllä!
Tärkeintä on kuitenkin se, että on ehkä turvallisempi olo kun asuu resortissa eikä yksinään. Ja jos jotain käykin niin apu on aina lähellä, ei tarvi kun kiekasta niin joku kyllä kuulee.
Ja ehkä nyt vaan on oikea aika tehä muutoksia elämässään. Kaikella on joku tarkotus ja asioilla on tapana järjestyä.
Kämpän raivaus on käynnissä ja eilen jo rupesin roudaamaan romuja uuteen himaan fillarikuorma kerrallaan. Muutama päivä tässä vielä menee ennenku kaikki on muutettu, mutta viimeistään sunnuntai-iltana vanha murju on tyhjä ja siivottu ja minä mirreineni asun Lutwalassa.